Vsyttää, en silti ole saanut aikaan oikeastaan mitään. Tunnen itseni yksinäiseksi, siitä huolimatta, että siippa istuu tuossa takakana omassa koneessaan. Minua pelottaa, kun en tiedä miten sairauteni etenee. Tuntuu ettei lääkkeet enää tehoa tarpeeksi, niitä pitänee taas muuttaa. Aamuisin olo on kankea. Pitäisi saada niin paljon aikaiseksi ennenkuin kynttilä sammuu. Ainakin pitäisi lajitella valokuvat, että jokainen saisi omansa. Kunpa näkisi lapsenlapsensa.

Arkisisa asioissa , huomenna tulee mainokset, keskiviikkona lehdet, sitten on jaettava ne lähes kolmesataa lehteä. Pieni maapalani olisi ensin tyhjennttävä sadostaan ja käsiteltävä niin, että se säilyisi.Kotitöissäkin riittää puuhaa. Sen lisäksi tekisi mieli toteuttaa haave nukkekodista, aineksia minulla on jo yllin kyllin, tosin haaveilen muutamasta ostetusta kokonaisuudesta, kuten keittiö, kylpyhuone ja netti ja televisio, siis nukkekoti kokoa. Saa nähdä tuleeko siitä mitään .

Keskeneräisenä on myös taidehistorian opinnot. Kun lisäksi olen ilmoittautunut kansallispuku kurssille, tosin tekemään vain tykkimyssyä kadottamani (jonka tein) tilalle.

Alfakurssille olen lupautunut mukaan.

ehkä tämä päiväkirja juju auttaa hahmottamaan  mitä pitää tehdä järjestyksessä, kun kirjoittelen aikaansaannoksiani.